Siirry pääsisältöön

Loppuvatko Espoosta ulkotenniskentät? – Meri Löyttyniemi/Vihreät valtuustoryhmän varapj./Kaupungin valtuutettu

Tällä kertaa pääsin haastattelemaan Meri Löyttyniemeä, kaupunginvaltuutettua ja Espoon vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtajaa. Merin kanssa pohdinnassa oli erityisesti Espoon ulkotenniskenttien tilanne ja liikuntamahdollisuudet.

Voit lukea alta Merin kanssa läpikäymämme haastattelun.

Espoon asukasmäärä kasvaa siis kovalla tahdilla jatkuvan rakentamisen ansiosta. Miten on, riittävätkö nykyiset liikuntatilat tälle ihmismäärälle? Itseäni huolestuttaa erityisesti vähäisten ulkotenniskenttien määrä. Tälläkin hetkellä, vaikka Tapiolan tennispuiston vuokrasopimus jatkuisikin, niin on todettava, että ulkomassakenttiä on Espoossa erittäin vähän.

 

Meri:

”Espoon kasvu on ollut vauhdikasta viime vuosina. Kaupunkimme asukkaista moni on tunnetusti urheilun ystäviä, joten vastaavasti myös urheilumahdollisuuksia on hyvä olla saatavilla, ja eri puolilla kaupunkia.”

 

Ulkotenniskenttiä tarvitsevat erityisesti kilpaa pelaavat juniorit. Massa on myös erittäin hyvä alusta vanhemmillekin tenniksen harrastajille. Mitä uudesta Tapiolaan suunniteltavasta mailapelihallista tiedetään jo?

 

Meri:

”Toistaiseksi Tapiolan koko urheilupuiston suunnitelma odottaa vielä valitusten käsittelyä, ja aikaisintaan kesällä 2022 alueen toteutus etenee. Uuden mailapelihallin suunnitelma on olemassa, ja myös muutamia ulkokenttiä on alueelle kaavailtu. Tapiolan urheilupuiston viite- ja lähiympäristösuunnitelma 2021 (espoo.fi) Jotta kentät olisivat massapohjaisia, tämä vaatisi varmasti tennisyhteisöltä aktiivista vaikuttamista.”

 

Vaikka Tapiolan tennispuisto saisikin pitkän jatkoajan ja Tapiolaan rakennettaisiin uusi mailapelihalli, niin kysyntää varmaan silti riittää yli tarjonnan?

 

Meri:

”Todennäköisesti näin, ja teen valtuutettuna parhaani, että käyttökelpoista Tennispuiston hallia Tapiolassa ei purettaisi. Tämä on perusteltua monesta syystä: uudisrakentamisen valtavan hiilidioksidikuorman takia, puutarhakaupunginosa-fiiliksen säilyttämiseksi, kaupungin kasvavan asukasluvun sekä harrastajien suuren määrän takia sekä hallin keskeisen sijainnin takia joukkoliikenteen näkökulmasta. Onneksi Tennispuiston vuokra-aika sai jatkoa vuoden 2023 jälkeen tekemämme valtuustokysymyksen jälkeen.”

 

”Luonnollisesti on tärkeää nähdä myös kaupunki kokonaisuutena, ja katsoa peliareenoiden tarvetta myös kaikkialla Espoossa. Vireillä on Tapiola Golfin yhteyteen Laajalahteen tennis- ja padelhallihanke, Turvesuon tennishallit ja golfkeskus | Espoon kaupunki. Tämä Laajalahteen tuleva alue pitää sisällään 10 sisätenniskenttää, 12 sisäpadelkenttää sekä 6 ulkotenniskenttää ja 6 ulkopadelkenttää. Tämä toivottavasti vastaa osin tarpeeseen saada laadukkaita ulkokenttiä, mutta lisäksi on suotavaa saada myös mailapelihalli urheilupuistoon.”

 

Tenniksessä on selkeästi nähtävillä kova buumi. Miten aiotte edistää ihmisten harrastamista? Yksityisten urheiluhallien lisäksi Espoossa on myös kaupungin ulkotenniskenttiä. Olisiko tarve lisätä myös kaupungin tenniskenttiä?

 

Meri:

”Espoolaiset ovat aktiivisia liikkujia ja kannustan asukkaita aktiivisuuteen, me yhdessä tämän kaupungin teemme. Kaupunki on tukenut aktiivisesti seuroja, kun pandemian takia viime vuodet ovat olleet erityisen haasteellisia. Sisä- ja ulkopadelkenttiä on lisätty viime vuosina paljonkin mutta täytyy huomioida, että ne ovat osin kohdanneet myös vastustusta koskien sijaintia. Tenniskenttien osalta on erityisesti seurojen hyvä olla aktiivisia, ja kuuden seuran yhteinen Tapiolan urheilupuiston mailapelihallihanke on tästä loistava esimerkki (squash, sulkapallo, tennis). On hyvä löytää ulkokentille tarkoituksenmukaisia paikkoja, mutta kallisarvoista lähiluontoa pitää myös samalla varjella. Padel-buumi on saanut valtavat mittasuhteet, ja vaikka lähivuosina Keran hallien 30 padel-kenttää poistunee käytöstä, kun hallit puretaan, niin silti toppuuttelisin padel-kenttien määrää.”

 

Helsingin puolella esimerkiksi Lauttasaaressa on kaupungin ilmaiset ulkotenniskentät. Pitäisikö Espoossakin olla mahdollisuus harrastaa tennistä kaupungin ulkokentillä ilmaiseksi? Espoon ulkotenniskenttien maksullisuus ihmetyttää, kun samaan aikaan on mahdollisuus urheilla kaupungin urheilukentillä ilmaiseksi?

 

Meri:

”Espoon kaupungilla on tarjota ulkotenniskentät Tapiolan urheilupuistossa ja Otaniemessä Tenniskentät | Espoon kaupunki. On järkevää, että tuntien varaus tapahtuu kohtuullista korvausta vastaan, ja itsekin olen joskus Otaniemen kenttiä käyttänyt. Muutoinhan kentällä voi vapaasti pelata niiden ollessa vapaina.”

 

Miten muuten aiot edistää ihmisten liikuntaharrastusten mahdollisuutta Espoossa?


Meri:

”Turvallisen ja toimivan hyötyliikkumisen mahdollistaminen on keskeisin toimenpide asukkaiden liikuttajana. Hyvinvointi- ja ympäristöhyödyt ovat ilmeiset, kun pystymme tarjoamaan hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet kaupungissamme. Aktiivisen ilmastopolitiikan tavoitteena on näiden kulkutapaosuuksien merkittävä lisääminen niin tulevaisuudessa kuin ihan lähivuosien aikana. Lähiluonnon säilyttämistä sekä pyöräbaana-hankkeita me vihreät tuemme vahvasti ja teemme parhaamme, että kestävän liikkumisen edellytykset paranevat Espoossa Espoo haluaa lisätä pyöräilyä – suunnitteilla 50 kilometriä uusia pyöräteitä | Paikalliset | Länsiväylä (lansivayla.fi)

 

Espoon valtuusto / Pöytäkirja 24.01.2022

§ 10

Valtuustokysymys mailapelihallien tilanteesta Tapiolassa

(Meri Löyttyniemi, vihr. ja Mervi Katainen, kok.)

Linkki Dynasty tietopalvelu : Espoon kaupunki (oncloudos.com)

www.meriloyttyniemi.fi



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haastattelussa suomalaisen superlapsitähden, Jan Silvan, äiti, entinen tennispelaaja ja nykyinen tennisvalmentaja, Mari Määttänen

Miten Marin tennisura alkoi ja mihin se Marin vei? Marin oma tennisura alkoi jo pikkulapsena perheen asuessa Nokialla tennishallin läheisyydessä. Alun perin Marista piti tulla kilpavoimistelija, mutta isän harrastuksen takia Mari valitsi tenniksen. Tavoitteena oli tulla jonain päivänä maailman parhaaksi tennispelaajaksi. Jo junioreissa Mari kuului Suomen tennisjunioreiden parhaimmistoon. Matka vei muiden suomalaisten sen aikaisten tennislupausten tavoin sisäänpääsytesteihin Heinolan Vierumäelle, jonne oltiin perustamassa Dumle tennis- tiimiä. Mari läpäisi sisäänpääsytestit heittämällä ja näin hän viettikin yhteensä neljä vuotta muiden suomalaisten tennislupausten kanssa treenaten ja koulua käyden Vierumäen urheiluopistolla.   Tiimi kiersi harjoittelun ohella ahkerasti ITF-juniorikilpailuja ulkomailla pyrkimyksenä nostaa tiimin jäsenet huippuammattilaisiksi jonain päivänä tulevaisuudessa. Tiimin jäsenistä, Tuomas Ketola, nousikin suomalaisittain korkeimmalle kaksinpelin rankingi

Sponsorointiyhteistyö- Haastattelussa Wilsonin Karri Kauko

Sponsorointi on asia, joka tulee ajankohtaiseksi silloin, kun aloitetaan tavoittelemaan omassa lajissa menestystä ja menestystä on myös jo jonkin verran tullut ennen yhteistyökumppaneiden hakua. Sponsoreita tarvitaan, jotta voidaan esimerkiksi maksaa kalliita valmennus- ja harjoittelukustannuksia ja kilpailla ulkomailla. Urheilun huipun tavoittelu on kallista touhua. Silti varmuutta menestymisestä ei ole. Sekä itse urheilija, että sponsorit, ottavat riskin siinä, että tuleeko menestystä vai ei. Ja on todettava, että suurin osa huipulle pyrkijöistä ei sinne pääse. Silti moni sinne pyrkii ja yhteistyösopimuksia sponsoreiden kanssa solmitaan. Sponsoroitavan ja sponsorin pitää molempien hyötyä yhteistyöstä. Muuten sopimusta ei kannata tehdä. Alla Wilsonin Karri Kaukon haastattelu Wilsonin harjoittamasta sponsorointiyhteistyöstä. Kysymys: Minkälaista yhteistyötä teette suomalaisten tennisjunioreiden kanssa? Karri: ”Teemme välineyhteistyötä suomalaisten tennisjunioreiden kan

Tennistä yliopistossa ja tennis ammattina – Haastattelussa Veera Knuuti (os. Nurmi)

  Minulla oli ilo haastatella tenniksen parissa työskentelevää Veeraa. Veera on yksi niistä harvoista suomalaisista tennispelaajista, joka on päässyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan täydellä stipendillä tennismenestyksensä ansiosta. Veera kuului University of Coloradon Boulder joukkueeseen vuosina 2004-2008. Täydellä stipendillä opiskelu Yhdysvalloissa yliopistossa on mahdollista, mikäli tennismeriitit ovat riittävät. Veeralle, kuten myös monelle muulle omassa lajissaan hyvin pärjänneelle, yhteistä on se, että lajin harrastaminen on aloitettu jo nuorella iällä. Tenniksen pariin Veera ajautui jo 6-7- vuotiaana isän ja isoveljen harrastuksen innostamana. Kilpailemisen hän aloitti omien sanojensa mukaan ”vasta” 12-vuotiaana. Tenniksen ohella Veera kokeili monia muita lajeja ja liikkui monipuolisesti. Joukkueurheilua olisi silti pitänyt ehdottomasti kokeilla, koska se olisi opettanut Veeran mukaan monia hyödyllisiä taitoja. Harjoitusmäärät olivat Veeran mukaan kohtuullisia. Tenni