Easy and Fun

  Tällä kertaa pääsin haastattelemaan tenniskilpailuissa, niin Suomessa kuin myös ulkomailla, tennistuomarina toimivaa Rikhard Grahnia. Rikhard on tennistuomari jo toisessa polvessa. Monet muistavat hänen isänsä Patrikin, joka siis toimi myös esimerkiksi Davis Cupeissa ja muissa Suomessa pidetyissä kansainvälisissä turnauksissa tenniskilpailuiden tuomarina. Rikhard siis jatkaa tennistuomarointia isänsä jalanjäljissä. Vaikka Rikhard onkin tennistuomari ”vasta” toisessa polvessa, niin on todettava, että Rikhard itseasiassa tulee todellisesta tennisperheestä. Rikhardin isoisä Arne oli aikanaan Suomen parhaimpien tennispelaajien lisäksi merkittävä tennisvaikuttaja, valmentaja ja tukija Suomen tenniksessä. Kuinka kauan olet tehnyt tuomarin tehtäviä? Miten päädyit tennistuomariksi? Kun Rikhardilta kysyy, että kuinka kauan hän on tehnyt tuomarin tehtäviä, hän miettii hetken ja toteaa, että ”Sitä onkin hieman vaikea sanoa, kauanko olen tehnyt tuomarin tehtäviä. Olin ensimmäisiä kert

Tällä kertaa pääsin haastattelemaan Meri Löyttyniemeä, kaupunginvaltuutettua ja Espoon vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtajaa. Merin kanssa pohdinnassa oli erityisesti Espoon ulkotenniskenttien tilanne ja liikuntamahdollisuudet. Voit lukea alta Merin kanssa läpikäymämme haastattelun. Espoon asukasmäärä kasvaa siis kovalla tahdilla jatkuvan rakentamisen ansiosta. Miten on, riittävätkö nykyiset liikuntatilat tälle ihmismäärälle? Itseäni huolestuttaa erityisesti vähäisten ulkotenniskenttien määrä. Tälläkin hetkellä, vaikka Tapiolan tennispuiston vuokrasopimus jatkuisikin, niin on todettava, että ulkomassakenttiä on Espoossa erittäin vähän.   Meri: ”Espoon kasvu on ollut vauhdikasta viime vuosina. Kaupunkimme asukkaista moni on tunnetusti urheilun ystäviä, joten vastaavasti myös urheilumahdollisuuksia on hyvä olla saatavilla, ja eri puolilla kaupunkia.”   Ulkotenniskenttiä tarvitsevat erityisesti kilpaa pelaavat juniorit. Massa on myös erittäin hyvä alusta vanhemmi

  Vilin kanssa käydyn keskustelun sponsoroinnista ja yhteistyöstä eri yritysten kanssa, mieleeni tuli brändäys. Nykyään kaikki brändätään. Brändillä halutaan erottautua kilpailusta ja saada asiakkaan maksamaan tuotteesta tai palvelusta kilpailukykyinen hinta. Brändi toimii niin ikään erottautumistekijänä. Kannattaako huippu-urheilijoiden yrittää brändätä itsensä? Moni sponsori miettii yrityksensä arvoja ja mielikuvatekijöitä, kun se pohtii, että lähteekö sponsoroimaan esimerkiksi jotain urheilulajia tai vaikkapa yksilöurheilijaa. Urheilulajin tai urheilijan tulee sopia sponsoroivan yrityksen synnyttämään mielikuvaan. Miksi siis sinä, nykyisenä tai tulevana huippu-urheilijana, et miettisi omia arvojasi ja omia ominaisuuksiasi, kun etsit itsellesi sponsoria? Voisit yksinkertaisesti kertoa sponsorineuvotteluissa, miksi juuri sinä sopisit hyvin jonkun tietyn yrityksen sponsoroinnin keulakuvaksi? Henkilöitäkin nimittäin brändätään tai ne ovat aikojen kuluessa muodostuneet

  Tällä kertaa haastattelussa on Suomen yksi ehdottomasti parhaimmista ja lupaavimmista tennispelaajista, Hanna-Katri Keski-Filppula (os. Aalto). Pelaaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena Hanna-Katri, eli Hannukka, kertoo aloittaneensa tenniksen pelaamisen todella varhain. ”Tarina kertoo, että ensimmäiselle tenniskurssilleni osallistuin n. 1 kk iässä, tosin kentän laidalta vaunuista 😉 Pelaamisen aloitin 3-vuotiaana lyömällä autotallin aaltopeltiovea vasten ja ensimmäiset kilpailut olivat 8-vuotiaana.” Tenniksen lisäksi on hyvä harrastaa myös muuta Tenniksen lisäksi harrastuksiin mahtui muutakin. Tenniksen lisäksi Hannukka harrasti pianonsoittoa ja tanssia. Kajaanissa olisi Hannukan mukaan ollut mahdollisuudet harrastaa melkein mitä tahansa, kuten uintia, pesäpalloa ja telinevoimistelua yms. Hannukan junioriura oli menestyksekäs Junioriura Suomessa sujui menestyksekkäästi. Suomen mestaruus tuli saavutettua 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaissa. Lisäksi meriittei