Siirry pääsisältöön

Haastattelussa tenniskilpailujen tuomari Rikhard Grahn

 

Tällä kertaa pääsin haastattelemaan tenniskilpailuissa, niin Suomessa kuin myös ulkomailla, tennistuomarina toimivaa Rikhard Grahnia. Rikhard on tennistuomari jo toisessa polvessa. Monet muistavat hänen isänsä Patrikin, joka siis toimi myös esimerkiksi Davis Cupeissa ja muissa Suomessa pidetyissä kansainvälisissä turnauksissa tenniskilpailuiden tuomarina. Rikhard siis jatkaa tennistuomarointia isänsä jalanjäljissä.

Vaikka Rikhard onkin tennistuomari ”vasta” toisessa polvessa, niin on todettava, että Rikhard itseasiassa tulee todellisesta tennisperheestä. Rikhardin isoisä Arne oli aikanaan Suomen parhaimpien tennispelaajien lisäksi merkittävä tennisvaikuttaja, valmentaja ja tukija Suomen tenniksessä.

Kuinka kauan olet tehnyt tuomarin tehtäviä? Miten päädyit tennistuomariksi?

Kun Rikhardilta kysyy, että kuinka kauan hän on tehnyt tuomarin tehtäviä, hän miettii hetken ja toteaa, että ”Sitä onkin hieman vaikea sanoa, kauanko olen tehnyt tuomarin tehtäviä. Olin ensimmäisiä kertoja tuomarina, kun itse kilpailin juniorina. Sen jälkeen olikin vähän taukoa ja sitten muistan jonkun kysyneeni minua tuomitsemaan Tennisliigan otteluita - siitä onkin varmaan jo lähes 20 vuotta. Varsinaisesti aloitin päätuomarin tehtävät, kun isäni kuoli 13 vuotta sitten. Hyppäsin tavallaan suoraan hänen tuomarinsaappaisiin. Tätä ennen olin kuitenkin ollut lähes 10 v hyvin aktiivisesti linjatuomarina kaikissa suurissa kilpailuissa Suomessa.”

Monia meitä tenniksen ystäviä kiinnostaa, se, että mitä täytyy tehdä päästäkseen tennistuomariksi. Ja kuinka monta pätevää tuomaria meillä Suomessa tällä hetkellä on?

Rikhard: ”Suomessa voi toimia tuomarina 3-4 portaalla, eikä aloittaminen ollenkaan vaikeaa; ilmoittaa vaan halukkuudesta Tennisliigan seuroille. Kun kokemusta kertyy voi hakea ns. Green bagde tuomariksi, jolloin voi usein jo tuomaroida alimmissa kansainvälisissä kilpailuissa Suomessa. Kolmas porras on sitten jo varsinainen kansainvälinen tennistuomari, jolloin voi tuomita kansainvälisiä otteiluita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Nämä tasot on jaettu edelleen white, bonze, silver ja gold-badge tuomareihin. Itse olen white-badge ja Suomessa onkin vain yksi bronze-badge-tuomari. White-badge tuomareita on minun lisäksi neljä.”

Kuinka paljon vuodessa teet tuomarointia?

Tuomarointia tulee tehdä vuodessa näin maallikon silmin melko paljon säilyttääkseen tuomarointilupansa. Rikhard kertookin tuomaroivansa yli 25 kansainvälistä ottelua (white bagde minimivaatimus vuodessa) sekä lähes toisen samanlaisen määrän Tennisliigan otteluita. Määrä kuulostaa suurelta, kun ajattelee, että tuomarointi on kuitenkin vain yksi sivutoimi Rikhardille. Ottelut voivat myös venyä hyvinkin pitkiksi.

Mitkä ovat olleet haastavimmat tilanteet tennistuomarina?

Rikhard: ”Ehkä haastavimmat tilanteet tuomarina on tuomita miesten otteluita sisällä ilman linjatuomareita. Erityisesti ns. long far line on tuomarintuolista hyvin vaikea nähdä. Erityisesti, jos kyseessä on syöttö, joka napsahtaa yli 200 km/h sivurajan läheisyyteen. Toinen mitä tulee mieleen, on vaikea joskus ymmärtää pelaajia kansainvälisissä otteluissa, jos tulevat valittamaan jostain erikoisesta asiasta ja puhuvat samalla hyvin huonoa englantia.”

Mikä tuomaroinnissa on parasta?

 Rikhard: ”Ehkä parasta tuomaroinnista, on se, että selviää vain kunnialla loppuun asti. Tai tietysti parasta on se, että saada kehut molemmilta pelaajilta hyvästä tuomaroinnista tiukan ottelun jälkeen. Tottakai tuomarintuoli on myös paras paikka seurata hyviä otteluita.”

Minkälainen on hyvä tuomari?

 Rikhard: ”Hyvä tuomari on jämäkkä, selkeä, kuuluva ja sopivan itsevarma. Tietysti myös ystävällinen, kohtelias, avulias sekä edustava. Tuomarien tehtävä on kuitenkin tavallaan auttaa molempia pelaajia kentällä, että pelaajat voivat keskittyä siihen olennaisimpaan; saada hyviä lyöntejä ja voittaa pisteitä.”

Miten hawk eye on vaikuttanut tuomarointiin?

Rikhard: ”Hawk eye:ista minulla on vain vähän henkilökohtaista kokemusta ja sekin ollessa linjatuomarina Davis Cupissa. Mutta vastaavaa järjestelmää Zenniziä on käytetty joitakin kertoja Tennisliigan otteluissa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa: Se voi lisätä jo ennestään suoriutumispaineita tuomarintuolissa. Mutta jos tuomarin omat tuomiot ovat linjassa järjestelmän kanssa, nostaa se taas omaa itseluottamista ja usein myös vähentää pelaajien purnausta.”

Onko tuomaroinnissa tapahtunut vuosien kuluessa muutoksia?

Rikhard: ”Suurin muutos tuomarintyössä on tapahtunut ehkä vain tulosjärjestelmän kanssa. Ennen pidettiin paperista kirjanpitoa, nyt elektronista ja reaaliaikaista. Elektroninen vähentää virheitä, sillä se muistuttaa automaattisesti mm. pallojenvaihdoista ja kuka syöttää mistäkin tie-breikin jälkeen. Tosin paperinen systeemi toimi pomminvarmasti - padien, puhelimien ym. kanssa on toisinaan ongelmia; milloin yhteys katoaa tai akku meinaa loppua. Tai järjestelmä vain muuten sekoaa. ”

Mitä tuomaroinnista maksetaan?

Rikhard: ”Tuomaroinnista maksetaan hieman vaihtelevasti. Tosin parannusta ansiotasoon on parin viime vuoden aikana vihdoin ollut. Usein kyseessä on kuitenkin ns. päiväpalkka. Ja se että pääseekö järkevälle tuntipalkalle, ja kun kyseessä on tennis, tietää päivän pituuden usein vasta, kun viimeinenkin ottelu on saatu pelattua.”

Mitä tavoitteita sinulla on tuomarin tehtäviin liittyen? Tuomaroitko Suomen lisäksi myös muualla? Missä?

Rikhard: ”Olen tähän asti tuomaroinut Suomessa miesten ja naisten ITF-kilpailuja ja viime aikoina myös muutamissa ATP-kisoissa. Itse pidän eniten tuomita ulkona massalla. Ja kesä on tietysti hyvä vuodenaika siihen! Viime vuonna tuomitsin myös ensimmäistä kertaa ulkomailla. Olin viikon Vilnassa tuomitsemassa naisten maajoukkueotteluita eli Billie Jean King Cupia. Lähitulevaisuudessa tuomitsisin mielelläni enemmänkin ulkomailla, lähinnä Euroopassa. Ja kyllähän se bronze-badge alkaa jo vähän kiinnostamaan.”

Miten neuvoisit tuomarin tehtävistä haaveileville?

Haastattelun loppuun vielä Rikhardin vinkit tuomaritehtävistä kiinnostuneille: ”Ole aktiivinen linjatuomari ja kysy myös mahdollisuudesta tuomita helpompia Tennisliigan otteluita. Ja tietysti myös oma kiinnostus ja rakkaus lajiin on tärkeitä. Ottelut ovat kovin pitkiä, mikäli tuomarointia ajattelee vain tienaamistarkoituksessa. Ja tuomarituolilla kannattaa alkuvaiheessa myös olla rehellinen pelaajille, että ei ole vielä mestari. Usein pelaajat myös ymmärtävät auttaa tuomaria ja antavat paljon enemmän anteeksi virheitä.”

Kuva: Suomen Tennisliitto



 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haastattelussa suomalaisen superlapsitähden, Jan Silvan, äiti, entinen tennispelaaja ja nykyinen tennisvalmentaja, Mari Määttänen

Miten Marin tennisura alkoi ja mihin se Marin vei? Marin oma tennisura alkoi jo pikkulapsena perheen asuessa Nokialla tennishallin läheisyydessä. Alun perin Marista piti tulla kilpavoimistelija, mutta isän harrastuksen takia Mari valitsi tenniksen. Tavoitteena oli tulla jonain päivänä maailman parhaaksi tennispelaajaksi. Jo junioreissa Mari kuului Suomen tennisjunioreiden parhaimmistoon. Matka vei muiden suomalaisten sen aikaisten tennislupausten tavoin sisäänpääsytesteihin Heinolan Vierumäelle, jonne oltiin perustamassa Dumle tennis- tiimiä. Mari läpäisi sisäänpääsytestit heittämällä ja näin hän viettikin yhteensä neljä vuotta muiden suomalaisten tennislupausten kanssa treenaten ja koulua käyden Vierumäen urheiluopistolla.   Tiimi kiersi harjoittelun ohella ahkerasti ITF-juniorikilpailuja ulkomailla pyrkimyksenä nostaa tiimin jäsenet huippuammattilaisiksi jonain päivänä tulevaisuudessa. Tiimin jäsenistä, Tuomas Ketola, nousikin suomalaisittain korkeimmalle kaksinpelin rank...

Sponsorointiyhteistyö- Haastattelussa Wilsonin Karri Kauko

Sponsorointi on asia, joka tulee ajankohtaiseksi silloin, kun aloitetaan tavoittelemaan omassa lajissa menestystä ja menestystä on myös jo jonkin verran tullut ennen yhteistyökumppaneiden hakua. Sponsoreita tarvitaan, jotta voidaan esimerkiksi maksaa kalliita valmennus- ja harjoittelukustannuksia ja kilpailla ulkomailla. Urheilun huipun tavoittelu on kallista touhua. Silti varmuutta menestymisestä ei ole. Sekä itse urheilija, että sponsorit, ottavat riskin siinä, että tuleeko menestystä vai ei. Ja on todettava, että suurin osa huipulle pyrkijöistä ei sinne pääse. Silti moni sinne pyrkii ja yhteistyösopimuksia sponsoreiden kanssa solmitaan. Sponsoroitavan ja sponsorin pitää molempien hyötyä yhteistyöstä. Muuten sopimusta ei kannata tehdä. Alla Wilsonin Karri Kaukon haastattelu Wilsonin harjoittamasta sponsorointiyhteistyöstä. Kysymys: Minkälaista yhteistyötä teette suomalaisten tennisjunioreiden kanssa? Karri: ”Teemme välineyhteistyötä suomalaisten tennisjunioreiden kan...

Tennistä yliopistossa ja tennis ammattina – Haastattelussa Veera Knuuti (os. Nurmi)

  Minulla oli ilo haastatella tenniksen parissa työskentelevää Veeraa. Veera on yksi niistä harvoista suomalaisista tennispelaajista, joka on päässyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan täydellä stipendillä tennismenestyksensä ansiosta. Veera kuului University of Coloradon Boulder joukkueeseen vuosina 2004-2008. Täydellä stipendillä opiskelu Yhdysvalloissa yliopistossa on mahdollista, mikäli tennismeriitit ovat riittävät. Veeralle, kuten myös monelle muulle omassa lajissaan hyvin pärjänneelle, yhteistä on se, että lajin harrastaminen on aloitettu jo nuorella iällä. Tenniksen pariin Veera ajautui jo 6-7- vuotiaana isän ja isoveljen harrastuksen innostamana. Kilpailemisen hän aloitti omien sanojensa mukaan ”vasta” 12-vuotiaana. Tenniksen ohella Veera kokeili monia muita lajeja ja liikkui monipuolisesti. Joukkueurheilua olisi silti pitänyt ehdottomasti kokeilla, koska se olisi opettanut Veeran mukaan monia hyödyllisiä taitoja. Harjoitusmäärät olivat Veeran mukaan kohtuullisia. T...