Siirry pääsisältöön

Mitä tennis sinulle merkitsee? – Haastattelussa moninkertainen tenniksen Suomen ja Ruotsin mestari ja maajoukkuepelaaja, Hanna-Katri Keski-Filppula (os. Aalto)

 

Tällä kertaa haastattelussa on Suomen yksi ehdottomasti parhaimmista ja lupaavimmista tennispelaajista, Hanna-Katri Keski-Filppula (os. Aalto).

Pelaaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena

Hanna-Katri, eli Hannukka, kertoo aloittaneensa tenniksen pelaamisen todella varhain.

”Tarina kertoo, että ensimmäiselle tenniskurssilleni osallistuin n. 1 kk iässä, tosin kentän laidalta vaunuista 😉 Pelaamisen aloitin 3-vuotiaana lyömällä autotallin aaltopeltiovea vasten ja ensimmäiset kilpailut olivat 8-vuotiaana.”

Tenniksen lisäksi on hyvä harrastaa myös muuta

Tenniksen lisäksi harrastuksiin mahtui muutakin. Tenniksen lisäksi Hannukka harrasti pianonsoittoa ja tanssia. Kajaanissa olisi Hannukan mukaan ollut mahdollisuudet harrastaa melkein mitä tahansa, kuten uintia, pesäpalloa ja telinevoimistelua yms.

Hannukan junioriura oli menestyksekäs

Junioriura Suomessa sujui menestyksekkäästi. Suomen mestaruus tuli saavutettua 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaissa. Lisäksi meriitteihin kuuluu koululaistenniksen mestaruus niin ala- ja yläasteella kuin myös lukiossa 2 kertaa.

Menestys jatkui aikuisissa

Menestys jatkui myös aikuisiällä. Naisten kaksinpelin Suomen mestaruuden Hannukka nappasi 4 kertaa. Meriitteihin kuuluu myös Suomen ja Ruotsin liigan joukkuemestaruudet useampaan otteeseen. Menestyksen ansiosta Hannukka oli tuttu näky maajoukkue-edustustehtävissä. Omalta aikuisuralta mieleen ovat jääneet myös WTA/ITF ammattilaisturnausten ”kymppitonnien” dubbelivoitot.

Tennisura jätti elinikäisiä muistoja

Tennisuraan mahtuu paljon hyviä muistoja. Hannukan mukaan yksi mieleen jääneistä hetkistä on ehdottomasti ensimmäinen Fed Cup-edustus, jonne hän pääsi mukaan varasijalta. Seikkailtuaan ”läpi Euroopan” kisapaikalle, vastassa oli hotelli, joka oli Hannukan mukaan todella hieno. Tältä reissulta jäi mieleen ehdottomasti myös ottelu entistä lapsitähteä ja maailmanlistan ykkösnaista, Martina Hingisiä, vastaan nelinpelissä. Kilpailun huippunimet eivät jääneet pelkästään Hingisiin, vaan mukana olivat myös Jana Novotna ja Natalia Zvereva. Oma joukkue saa myös kiitosta tältä reissulta. Konkarit Nanne (os. Dahlman) ja Petra (os. Thoren) ottivat lämpimästi vastaan uuden tulokkaan.

Huipulle päästäkseen on tehtävä paljon töitä

Jos aikoo huipulle, on treenattava paljon, laadukkaasti ja kovaa.

Parhaimmillaan Hannukka treenasi tennistä neljä tuntia päivässä ja siihen päälle vielä oheistreenit.

Tavoitteena oli tulla ”mahdollisimman hyväksi”

Aivan konkreettisia tavoitteita Hannukalla ei ollut tennisuralleen. Pikemminkin tavoitteekseen Hannukka kuvailee, että hän ”halusi tulla mahdollisimman hyväksi”. Jokainen kilpailu, johon hän osallistui, oli tarkoitus voittaa. Pitkäaikaisempien tavoitteiden puuttuminen johtui Hannukan mukaan siitä, että valmennuskuviot ja treenivastukset eivät olleet pysyviä.

Tennis edelleen rakas harrastus

Hannukan toteamus tenniksestä kuvailee hyvin hänen suhtautumistaan rakkaaseen harrastukseensa. ”Tennis on aina osa minua”. Nykyään harrastuksen parissa ei tällä hetkellä tule vietettyä kovinkaan paljon aikaa. Tenniksen kautta saadut elinikäiset ystävyyssuhteet tuovat kuitenkin paljon iloa elämään.

Edelleen tulee kuitenkin pelattua tennistä kerran viikossa. Kilpailut ovat jääneet vähemmälle, vaikka muutamia vuosia sitten Hannukka uskaltautui osallistumaan C-luokan nelinpelimestaruuskilpailuihin. Hänen mukaansa ”hauskaa oli”, mutta kroppa kertoi pelien jälkeen, että ”huippukunnosta on jo aikaa”.

Tennikseltä saa paljon!

Hannukka kokee saaneensa tennikseltä paljon. Ennen kaikkea elinikäisiä ystäviä, mikä on ehdottomasti parasta.

Tennis on myös opettanut paljon hyödyllisiä taitoja tavallista elämää varten. Tällaisia ovat kova työmoraali, pitkäjänteisyys, tavoitteellisuus, omien asioiden hoitaminen, kielitaito, kansainvälisyys, ajanhallinnan taidot, sosiaalisuus sekä aktiivinen elämäntyyli.

Huipputennis kiinnostaa yhä

Tennistä tulee seurattua ”jonkin verran”. Pääasiassa seurannassa ovat Grand Slamit ja tietysti suomalaisten edesottamukset.

Davis Cup Suomi-Belgia kuuluu ehdottomasti ohjelmaan 😊

Onko tennis vaikuttanut jollain tapaa siihen, että mitä teet nyt työksesi?

”En usko, että tenniksellä on ollut suoranaista vaikutusta ammatinvalintaani. Kuitenkin treenattuani ja pelattuani paljon Ruotsissa, rakastuin kieleen, josta minulle piti tulla ammatti, ja jota myös lähdin ensin lukion jälkeen opiskelemaan. Sittemmin ymmärsin, ettei minusta ehkä tulisikaan ruotsin opettajaa, ja kävin vielä katsomassa mitä college-tennis USA:ssa minulle tarjoaisi. Siellä visiittini jäi yhteen vuoteen, kun tajusin miten hyvää koulutusta kotimaassa, on tarjolla, ja päädyin Kauppakorkeakouluun Helsinkiin. ”

Terveelliset elämäntavat ovat seurausta tennisurasta

”Tenniksen myötä elämäntapani on edelleen aktiivinen, liikun paljon ja yleensä myös syön ihan terveellisesti. Tennisaikoina opin tekemään kovasti töitä ja se on heijastunut nykyiseen elämääni myös.”

”Kuntoiluksi laskettavaa liikuntaa tulee harrastettua viikoittain n. 7 tuntia edelleen. ”

”Harrastuksiin tenniksen lisäksi kuuluu pääasiassa lenkkeily ja talvella lisäksi hiihto.”

Tenniksessä parasta on…

”Se, että sitä voi harrastaa ja se on kivaa, vaikka lyönnit eivät kulkisikaan enää niin hyvin kuin joskus taannoin! Ja saa tavata kaikkia ihania ihmisiä. Voi pyytää pelikaveriksi, vaikka vanhoja kilpakumppaneita vuosikymmenten takaa 😊

Parasta mitä olen oppinut tenniksen avulla?

”Rysty pitkin linjaa, se on edelleen mun ase 😊

Miksi tennistä kannattaa harrastaa?

”Superhyvää ja monipuolista liikuntaa vauvasta vaariin! Harva laji on sellainen, jota voi aidosti harrastaa koko elämän läpi. Tennis on lisäksi niin vaikea laji, että se antaa taatusti haastetta ikuisesti. Tennis on lisäksi sosiaalinen laji, ja pelikavereilta voi saada niin paljon.”

Miten näet Suomen huipputenniksen tulevaisuuden?

”En seuraa niin läheltä, että voisin kommentoida kovinkaan viisaasti. Mutta näyttää siltä (kuten on ollut lähes aina), että menestys lepää muutamien yksittäisten pelaajien harteilla, eikä Suomessa ole laajaa pelaajakaartia, josta menestystä voisi laajemmin kummuta.”

Mitä suomalaisen kilpatenniksen pelaajan tulisi tehdä, jotta hän nousisi kansainväliselle huipulle?

”Nauttia jokaisesta hetkestä, myös silloin kun tennis ei näytä kaikista mukavimpia puoliaan. Ilman aitoa rakkautta ei voi tulla menestystä. Ammattimainen valmennus, rohkeus ottaa riskejä, taloudellinen tuki, ovat äärimmäisen tärkeitä. Ja loputon työnteko. Ihanteelliset olosuhteet olisivat sellaiset, että pelaaja saisi keskittyä vain treenaamiseen ja pelaamiseen, ja erilaiset tukijoukot hoitaisivat kaiken muun.”




 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haastattelussa suomalaisen superlapsitähden, Jan Silvan, äiti, entinen tennispelaaja ja nykyinen tennisvalmentaja, Mari Määttänen

Miten Marin tennisura alkoi ja mihin se Marin vei? Marin oma tennisura alkoi jo pikkulapsena perheen asuessa Nokialla tennishallin läheisyydessä. Alun perin Marista piti tulla kilpavoimistelija, mutta isän harrastuksen takia Mari valitsi tenniksen. Tavoitteena oli tulla jonain päivänä maailman parhaaksi tennispelaajaksi. Jo junioreissa Mari kuului Suomen tennisjunioreiden parhaimmistoon. Matka vei muiden suomalaisten sen aikaisten tennislupausten tavoin sisäänpääsytesteihin Heinolan Vierumäelle, jonne oltiin perustamassa Dumle tennis- tiimiä. Mari läpäisi sisäänpääsytestit heittämällä ja näin hän viettikin yhteensä neljä vuotta muiden suomalaisten tennislupausten kanssa treenaten ja koulua käyden Vierumäen urheiluopistolla.   Tiimi kiersi harjoittelun ohella ahkerasti ITF-juniorikilpailuja ulkomailla pyrkimyksenä nostaa tiimin jäsenet huippuammattilaisiksi jonain päivänä tulevaisuudessa. Tiimin jäsenistä, Tuomas Ketola, nousikin suomalaisittain korkeimmalle kaksinpelin rank...

Sponsorointiyhteistyö- Haastattelussa Wilsonin Karri Kauko

Sponsorointi on asia, joka tulee ajankohtaiseksi silloin, kun aloitetaan tavoittelemaan omassa lajissa menestystä ja menestystä on myös jo jonkin verran tullut ennen yhteistyökumppaneiden hakua. Sponsoreita tarvitaan, jotta voidaan esimerkiksi maksaa kalliita valmennus- ja harjoittelukustannuksia ja kilpailla ulkomailla. Urheilun huipun tavoittelu on kallista touhua. Silti varmuutta menestymisestä ei ole. Sekä itse urheilija, että sponsorit, ottavat riskin siinä, että tuleeko menestystä vai ei. Ja on todettava, että suurin osa huipulle pyrkijöistä ei sinne pääse. Silti moni sinne pyrkii ja yhteistyösopimuksia sponsoreiden kanssa solmitaan. Sponsoroitavan ja sponsorin pitää molempien hyötyä yhteistyöstä. Muuten sopimusta ei kannata tehdä. Alla Wilsonin Karri Kaukon haastattelu Wilsonin harjoittamasta sponsorointiyhteistyöstä. Kysymys: Minkälaista yhteistyötä teette suomalaisten tennisjunioreiden kanssa? Karri: ”Teemme välineyhteistyötä suomalaisten tennisjunioreiden kan...

Tennistä yliopistossa ja tennis ammattina – Haastattelussa Veera Knuuti (os. Nurmi)

  Minulla oli ilo haastatella tenniksen parissa työskentelevää Veeraa. Veera on yksi niistä harvoista suomalaisista tennispelaajista, joka on päässyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan täydellä stipendillä tennismenestyksensä ansiosta. Veera kuului University of Coloradon Boulder joukkueeseen vuosina 2004-2008. Täydellä stipendillä opiskelu Yhdysvalloissa yliopistossa on mahdollista, mikäli tennismeriitit ovat riittävät. Veeralle, kuten myös monelle muulle omassa lajissaan hyvin pärjänneelle, yhteistä on se, että lajin harrastaminen on aloitettu jo nuorella iällä. Tenniksen pariin Veera ajautui jo 6-7- vuotiaana isän ja isoveljen harrastuksen innostamana. Kilpailemisen hän aloitti omien sanojensa mukaan ”vasta” 12-vuotiaana. Tenniksen ohella Veera kokeili monia muita lajeja ja liikkui monipuolisesti. Joukkueurheilua olisi silti pitänyt ehdottomasti kokeilla, koska se olisi opettanut Veeran mukaan monia hyödyllisiä taitoja. Harjoitusmäärät olivat Veeran mukaan kohtuullisia. T...