Siirry pääsisältöön

Pitääkö naistennispelaajan meikata?

 

Tennis urheiluna on yleisölaji, jossa vain voitetut pisteet, pelit, erät ja ottelut merkitsevät. Pisteitä ei saa tyylistä, kuten esimerkiksi taitoluistelussa ja voimistelussa. Taitoluistelijat ja voimistelijat kiinnittävät huomiota myös ulkoasuunsa. Heidän kauniiden kilpailuasujen lisäksi heidät on meikattu voimakkaasti, jotta meikkien korostamat kasvot näkyvät varmasti tuomareille ja muulle yleisölle. Heidän huikeiden esityksiensä viimeistely tulee siis tyylistä. Jokaiseen yksityiskohtaan esityksessä on kiinnitetty valtavasti huomiota.

Entä naistennis?


Pitäisikö naistennispelaajien käyttää meikkiä silloin kun he ns. esiintyvät kilpailuotteluissaan suurelle yleisölle?

On totta, että mitä huolitellumpi pelaaja on kyseessä, sen mukavampi häntä on kentällä katsella. Huippusuoritusten, huumorin ja taisteluntahdon lisäksi, on yksinkertaisesti kiva katsella pelaajaa, jolla on viimeisen päälle tyylikkäät peliasut ja huolitellut kasvot.

Tennisottelu on esitys, jossa taitoluistelun tapaan kaikki yksityiskohdat tulisi huomioida.

Tennis on viihdettä, jota tuotetaan ennen kaikkea yleisölle.

Ilman yleisöä ei ole ammattilaistennistä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sponsorointiyhteistyö- Haastattelussa Wilsonin Karri Kauko

Sponsorointi on asia, joka tulee ajankohtaiseksi silloin, kun aloitetaan tavoittelemaan omassa lajissa menestystä ja menestystä on myös jo jonkin verran tullut ennen yhteistyökumppaneiden hakua. Sponsoreita tarvitaan, jotta voidaan esimerkiksi maksaa kalliita valmennus- ja harjoittelukustannuksia ja kilpailla ulkomailla. Urheilun huipun tavoittelu on kallista touhua. Silti varmuutta menestymisestä ei ole. Sekä itse urheilija, että sponsorit, ottavat riskin siinä, että tuleeko menestystä vai ei. Ja on todettava, että suurin osa huipulle pyrkijöistä ei sinne pääse. Silti moni sinne pyrkii ja yhteistyösopimuksia sponsoreiden kanssa solmitaan. Sponsoroitavan ja sponsorin pitää molempien hyötyä yhteistyöstä. Muuten sopimusta ei kannata tehdä. Alla Wilsonin Karri Kaukon haastattelu Wilsonin harjoittamasta sponsorointiyhteistyöstä. Kysymys: Minkälaista yhteistyötä teette suomalaisten tennisjunioreiden kanssa? Karri: ”Teemme välineyhteistyötä suomalaisten tennisjunioreiden kan...

Haastattelussa suomalaisen superlapsitähden, Jan Silvan, äiti, entinen tennispelaaja ja nykyinen tennisvalmentaja, Mari Määttänen

Miten Marin tennisura alkoi ja mihin se Marin vei? Marin oma tennisura alkoi jo pikkulapsena perheen asuessa Nokialla tennishallin läheisyydessä. Alun perin Marista piti tulla kilpavoimistelija, mutta isän harrastuksen takia Mari valitsi tenniksen. Tavoitteena oli tulla jonain päivänä maailman parhaaksi tennispelaajaksi. Jo junioreissa Mari kuului Suomen tennisjunioreiden parhaimmistoon. Matka vei muiden suomalaisten sen aikaisten tennislupausten tavoin sisäänpääsytesteihin Heinolan Vierumäelle, jonne oltiin perustamassa Dumle tennis- tiimiä. Mari läpäisi sisäänpääsytestit heittämällä ja näin hän viettikin yhteensä neljä vuotta muiden suomalaisten tennislupausten kanssa treenaten ja koulua käyden Vierumäen urheiluopistolla.   Tiimi kiersi harjoittelun ohella ahkerasti ITF-juniorikilpailuja ulkomailla pyrkimyksenä nostaa tiimin jäsenet huippuammattilaisiksi jonain päivänä tulevaisuudessa. Tiimin jäsenistä, Tuomas Ketola, nousikin suomalaisittain korkeimmalle kaksinpelin rank...

Tennistä yliopistossa ja tennis ammattina – Haastattelussa Veera Knuuti (os. Nurmi)

  Minulla oli ilo haastatella tenniksen parissa työskentelevää Veeraa. Veera on yksi niistä harvoista suomalaisista tennispelaajista, joka on päässyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan täydellä stipendillä tennismenestyksensä ansiosta. Veera kuului University of Coloradon Boulder joukkueeseen vuosina 2004-2008. Täydellä stipendillä opiskelu Yhdysvalloissa yliopistossa on mahdollista, mikäli tennismeriitit ovat riittävät. Veeralle, kuten myös monelle muulle omassa lajissaan hyvin pärjänneelle, yhteistä on se, että lajin harrastaminen on aloitettu jo nuorella iällä. Tenniksen pariin Veera ajautui jo 6-7- vuotiaana isän ja isoveljen harrastuksen innostamana. Kilpailemisen hän aloitti omien sanojensa mukaan ”vasta” 12-vuotiaana. Tenniksen ohella Veera kokeili monia muita lajeja ja liikkui monipuolisesti. Joukkueurheilua olisi silti pitänyt ehdottomasti kokeilla, koska se olisi opettanut Veeran mukaan monia hyödyllisiä taitoja. Harjoitusmäärät olivat Veeran mukaan kohtuullisia. T...